tiistai 31. tammikuuta 2012

Minä ja Marx – Karl Marxin haastattelu

.
.

Löhösin sohvalla. Marx katsoi kiukkuisesti, kuten tavallisesti. Siirryin tietokoneen viereen - Marx näytti miettivältä, mutta ei enää vihaiselta. Kysyin: mitä mietitte?

Marx: Maailmanmenoa, hulluutta, ymmärtämättömyyttä, tuhlausta, ahneutta, riistoa, eriarvoisuutta, orjuutta …

Minä: Te olette erehtynyt, ei enää ole orjuutta? Mitä tarkoitatte?

Marx: Poikaseni, orjuus on olemassa, mutta se näyttäytyy ihan eri tavalla kuin ennen. Kun kirjoitin pääoman vuonna 1867, jossa kuvasin tuotantoprosessia – ihminen orjuutettiin fyysisesti. Yksityisistä yrittäjistä ja maatyöläisistä tehtiin teollisuustyöntekijöitä – samalla myös lapset orjuutettiin. Lapsilla ja aikuisilla teetettiin työtä 12-16 tuntia päivässä. Nykyisin ihmiset jakaantuvat kahteen kastiin. Ihmiset kehitysmaissa ovat samassa mielessä orjia kuin 1800-luvun lopussa. Täällä länsimaissa ihmiset on orjuutettu henkisesti tai fyysisesti.

Minä: Mitä tarkoitatte? Mitä on henkinen orjuus?

Marx: Poikaseni, katso itseäsi, jotta ymmärtäisit. Käyt töissä, olet poissa kotoa keskimäärin 10 tuntia, kun tulet takaisin ryntäät tietokoneellesi, luet sähköposteja – kirjoitat vastauksia, soitat puhelimella jne. Olen ollut huomaavinani, että työnantajasi tietokoneen avulla orjuuttaa sinua. Olet myynyt mielesi työnantajalle, joka riistää sinusta elinvoimaa.

Minä: Etteköhän vähän liioittele. Minusta on mukava pysyä ajan tasalla ja opiskelijoiden on hyvä saada vastaukset kysymyksiinsä heti, eikä huomenna.

Marx: Juuri niin, sinä et ole tiedostanut asemaasi orjana. Sinä olet sekoittanut työn ja vapaa-ajan, mikä lienee teidän aikanne keskeisin muotivirtaus. Paitsi, että työ orjuuttaa sinua – sinä olet myös kulutusyhteiskunnan orja.

Minä: Miten niin?

Marx: Silloin kun minä elin, 1800-luvun lopussa, tavallisen työtätekevän rahvaan, kuten sinä nyt, ei tarvinnut, eikä se valitettavasti voinut miettiä, miten käyttää palkkansa. Palkka riitti juuri ja juuri ruokaan, vaatteisiin ja asuntoon yhdessä kymmenen muun ihmisen kanssa. Sinä mietit kaikenlaisia turhuuksia, kuten ostaako Iphone, Nokia vai Samsung. Sinä olet kuluttaja ja erilaisten brändien orja. Aikaisemmin kapitalisti peri lisäarvon vain ihmisten tekemästä työstä. Nykykapitalistit ovat nerokkaasti kehittäneet järjestelmää ja koukuttavat ihmiset tuomaan heille rahaa myös kuluttamalla.

Minä: Mutta minähän käytän rahani vapaaehtoisesti.

Marx: (Näyttää hymyilevän pirullisesti) Poikaseni, niinhän sinä luulet. Sinun orjuutettu mielesi kuvittelee, että tarvitset uuden puhelimen, uuden television tai tietokoneen. Kuka sen on sinulle kertonut? Kuka on sinulle kertonut, että sinun pitää saada uusi tietokone? Kuka on sinulle kertonut, että sinun pitäisi kuunnella mielimusiikkiasi? Markkinat.

Minä: Hyvä on – väitättekö, että luokkataistelu olisi muka vielä ajankohtainen?

Marx: (Marx näyttää vihaiselta) Muka? Onko sinulla muka samat arvot ja päämäärät kuin ihmisillä, jotka ohjailevat markkinoita? Luokkataistelu on muuttanut muotoaan – se on globalisoitunut. Ammattiyhdistykset ja kapitalistit ovat liittoutuneet keskenään. Sopimuspolitiikka on tuottanut hyvää molemmille. Työn orjuudesta on tullut mielen orjuutta täällä Euroopassa. Tämän liittouman ulkopuolelle ovat jääneet ihmiset, joita syystä tai toisesta ei ole kelpuutettu yhteiskuntaan – laittomat ja lailliset maahanmuuttajat ja työntekijät kehittyvissä maissa. Luokkajako kulkee markkinavoimien sekä mieleltään orjuutettujen ja fyysisesti orjuutettujen välillä.

Minä: En oikein ymmärrä, mitä tarkoitatte?

Marx: Jos äänestät vaaleissa, niin vaikutusmahdollisuutesi ovat olemattomat. Eduskunta voi juuri ja juuri päättää siitä, kuinka paljon puolustusvoimia voi pienentää, muissakin talousasioissa markkinat määräävät toiminnan rajat. Luokituslaitokset ja rahoittajat voivat kaataa valtion ja kuntien talouden, määrätä säästöjä (implisiittisesti) ja samoin erotuttaa työntekijöitä. Kaikkea tätä ohjaa yläpuolella leijuva kasvottomien markkinoiden varjo.

Minä: Liittyykö tämä jotenkin Euroopan talouskriisiin?

Marx: Oletko kuullut monopolikapitalismista? Maailma on nyt monopolien hallinnassa. Kulutus tapahtuu länsimaissa ja työ tehdään kehittyvissä maissa ja markkinat, kapitalistit keräävät voitot kummallakin alueella. On tärkeää, että ihmiset elävät aika-ajoin yli varojen, ostavat kalliilla asuntoja tai vaikkapa osakkeita ja myyvät ne huonoina aikoina velkaantuneina halvalla pois ja sitoutuvat rahoittamaan pankkeja vuosikausiksi ja ostavat omaisuuden taas kalliilla takaisin. En olisi eläessäni osannut kuvitella, että joku keksii näin pirullisen järjestelmän rikastua - pohjattomasti rikastua. Euroopassa on menossa yksi historian suurimmista ryöstöretkistä.

Minä: Miten mielestänne ihmiset sallivat sen tapahtua?

Marx: Ei ole kriittistä massaa, joka tekisi vallankumouksen – ns. vallankumouksellisista puolueista on tullut markkinoiden sylikoiria. Teilläkin täällä urheilu- ja kulttuuriministeri on valmis puolustamaan tajuntaa orjuuttavien suuryhtiöiden etuja kansan kustannuksella.

Minä: Eikö koulutuksen avulla voisi tehdä jotain?

Marx: (Hymyilee taas pirullisesti.) Poikaseni, koulutusjärjestelmän tehtäväksi on muodostunut tuottaa raaka-ainetta, työntekijöitä teollisuudelle. Etkö ole muka huomannut, että kotikylässäsi yritetään estää lapsia menemästä lukioon sivistymään. Sivistynyt ihminen on hankala – hän saattaa erehtyä ajattelemaan omilla aivoillaan. Lapsille painotetaan, että on tärkeää mennä työhön ja saada nopeasti omaa rahaa. Jätetään kertomatta, että työn vaativuus saattaa olla pienempi kuin automatka työpaikalle. Oppilaiden ohjaus kertoo, että ammattikoulu on oikea paikka juuri sinulle – se takaa työtä. Taas unohdetaan kertoa, että teollisuuden työpaikat siirtyvät kehittyviin maihin ja tuleva työläinen jää työttömäksi. Hmm... Onhan teillä sosiaaliturva – vielä vähän aikaa.

Minä: Mitä tarkoitatte - vähän aikaa?

Marx: Jokainen on oman onnensa seppä. Kukaan ei kykyjensä mukaan eikä kenellekään tarpeittensa mukaan.

Marxin katse suuntautui tulevaisuuteen – keskustelu oli päättynyt.

maanantai 30. tammikuuta 2012

Ilmaston muutos – kuka tarvitsee?

Ilmaston muutoksen sanotaan johtuvan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Fossiiliset polttoaineet tuottavat palaessaan ilmakehään hiilidioksidia ja on todettu, että auringon valo pääsee ilmakehän läpi sisälle, mutta ei pääse heijastumaan maasta takaisin avaruuteen ja tästä aiheutuu kasvihuoneilmiö. Tosin esimerkiksi puun, rypsiöljyn ja etanolin polttamisesta vapautuu vastaavassa määrin hiilidioksidia. Kyse on siitä, että kuvitellaan, että luonto käyttää saman määrän hiilidioksidia uusia kasveja kasvatettaessa – siksi hiilineutraali.

Maapallon fossiilisten polttoaineiden varastot maaperässä ovat vähenemässä ja ne ovat jakautuneet siten, että suurin osa on Lähi-Idässä tai Venäjällä. Länsimaiden (Eurooppa ja USA) ja Kiinan on ostettava polttoaineensa maista, jotka ovat monessa suhteessa hankalia.

Useissa tuottajamaissa uskontona on islam. Tämä aiheuttaa päänsärkyä Yhdysvaltojen ”kiihko” kristittyjen parissa. Pääomien siirtymistä islamilaisiin maihin ei katsella suopein silmin, mutta jos saataisiin aikaan riippumattomuus öljystä, niin sitten … Näille ihmisille ilmaston muutos on taivaan lahja. Kehittämällä korvaavaa energiateknologiaa, päästään eroon riippuvuudesta vääräuskoisiin.

Taloudellisessa mielessä Eurooppa ja USA elävät yli varojen. Tuotteet ostetaan Kiinasta ja muista kehittyvistä maista käytännöllisesti katsoen velaksi. Jokainen ostettu öljytynnyri pahentaa tilannetta. Velka johtaa tilanteeseen, että arabimaat ja Kiina ostavat Euroopan ja Yhdysvallat, jollei kierrettä saada nopeasti poikki. Merkkejä on: satamia ja lentokenttiä on myyty vieraille valtioille ja teullisuuden omistus siirtyy itään. Ihmisille on vaikea kertoa, että pitäisi alentaa palkkoja yms., mutta kun otetaan mukaan ilmastonmuutos ja tulevat sukupolvet tilanne paranee huomattavasti.

Kiina on osittain samassa liemessä – talouskehitys vaatii energiaa. Jos energian tarvetta ei saada suunnattua uusiutuviin lähteisiin, on pää vetävän kädessä. Huhutaan, että Green Peace olisi ollut mukana kirjoittamassa Kiinan uusia ympäristölakeja. Tämä kielii vakavasta huolesta. Riippuvuus olemassa olevista energialähteistä voi katkaista loistavan kehityspolun.

Suomessa vanha Venäjän pelko saa helposti vallan – entä jos kaasu ja öljyhanat pistetään kiinni ja sähkökaapelit poikki, niin … Omavarainen energian tuotanto on keskeinen elementti itsenäisyydessä. Niin kuin olisivat olleet radiolähetykset – nyt ne ovat italialaisilla – kohta arabeilla tai kiinalaisilla, kun italialaisten vaikeudet lisääntyvät. Vattenfal myi suomalaisen runkoverkon jollekin sijoittajaryhmälle jne. Televerkko ja viranomaistoiminnot myytin ruotsalaisille. Nyttemmin rakennettu uudestaan – kalliisti.

Ilmaston muutos on vapahtava enkeli – sen ohjaamana voidaan tehdä oikean suuntaisia päätöksiä – riippumatta siitä, mikä sen vaikutus on. Tärkeää olisi kuitenkin tehdä kustannustehokkaita ja turvallisia ratkaisuja - ei ratkaisuja pelkästään hurmiossa.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Harmaan talouden harmaat eminenssit

Harmaassa taloudessa vaikuttavat samat asiat kuin taloudessa yleensä. Jos järjestäytynyt yhteiskunta ei pysty tuottamaan helposti saatavia palveluja, niin tarvitaan mafiaa ja harmaata taloutta, jotta asioita voisi ylipäänsä hoitaa. Vertaa käsitteisiin mustapörssi tai korruptio.

Yritän väittää, että suurin syy harmaaseen talouteen on eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja virkamieskoneistossa, joka ei edistä toimintaa, vaan on haitoiksi. Juhlapuheissa yritetään edistää ihmisten ja yritysten hyvinvointia – jokaisen kunnan arvoissa on määriteltynä asiakaslähtöisyys. Käykääpä kysymässä ihan keneltä tahansa kunnassa - miten kunnassa toteutuu asiakaslähtöisyys. Suurimmassa osassa tapauksia ei löydy edes selittelyjä.

Otetaan esimerkki: tiedät hyvän tyypin, joka voisi tehdä pienen urakan esim. katon korjauksen. Keskustelu menee jotenkin näin:” Kyllä minun pitäisi saada siitä käteen 2000 € - veroprosentti minulla on 30%”. Tästä vaikeudet sitten alkavat vero.fi sivustolla ei ole laskuria, joka osaisi laskea taaksepäin ts. mikä olisi bruttopalkka, mitkä olisivat sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, vakuutusmaksut jne. Sitten vaan arvaamaan mikä olisi bruttopalkka jne. Maksujen siirtäminen verottajalle on myös sekavaa: täytyykö maksaa yhdessä vai viidessä erässä - tehdäänkö työtä yhtenä vai kahtena kalenterivuonna. Oletuksena on tietenkin kuukausipalkka ja vielä olisi pitänyt kysyä syntymävuosikin. Tässä vaiheessa moni (terveisiä Jutta Urpilaiselle) suomalainen tuskaantuu ja kysyy, että eiköhän sovita, että maksan sen 2000 € ilman byrokratiaa.

Asioiden näin ollen monet hämärämiehet ja -naiset ovat huomanneet sauman (mafian tyyliin) – me teemme työn ja sinä vain maksat ja huolehdimme kaikesta muusta. Joskus työkin tulee kuulemma tehtyä.

Ehdotukseni on yksinkertaistaminen. Vero.fi -laskuri kysyy käteen maksettava summan ja veroprosentin ja työntekijän henkilötunnuksen. Tämän jälkeen tulostuu lasku, jonka maksamisen jälkeen vastuut yhteiskunnalle on hoidettu. Ai että ei tiedetä tarkkaan lopullista verotusta, mutta eikö se sitten ole työntekijän ongelma – saa joko palautusta tai maksaa lisää. Sopimushan tehtiin könttäsummalla ja voimassa olevilla ehdoilla.

Oikeastaan on ihme, että on joitakin yksityisiä työn teettäjiä, jotka nykyisillä menetelmillä suostuvat maksamaan yhteiskunnan velvoitteet. Samalla voisi muuttaa käsitteistöä – on juhlallista puhua työnantajasta, jos tehdään joku pikku juttu – ehkä työn teettäjä olisi oikeampi.

Eduskunnalle viestisin, että ei ole ihan sama asia, jos Nokia palkkaa kännykäntekijoitä tai mummo korjauttaa kattoa.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Onko ilmaston muutostutkimus ohjailtua?

En pidä mahdottomana, että ihmisen toiminnalla olisi vaikutusta ilmastoon olen myös sitä mieltä, että uusiutumattomien luonnon varojen käyttöä pitäisi vähentää. Ilmaston muutoksesta on kuitenkin tullut uskonnollinen liike, lahko, jonka kautta kaikkia maailman ilmiöitä tarkastellaan. Aikaisemmin on ollut muunkin värisiä silmälaseja.

Kerron esimerkin: Oulun yliopistossa ollessani meidän piti päästä Helsinkiin. Rahat oli vähissä – mietittiin miten saataisiin yliopisto maksamaan matkat – muistettiin taikasana, Neuvostoliitto ja kaikki järjestyi. Menossa oli Neuvostoliiton saavutusten näyttely ja kerroimme menevämme sinne ja kävimme sielläkin ja monessa muussa paikassa.

Sana ilmastonmuutos ”oikein ymmärrettynä” avaa portit vaikka minne. Sääliksi käy tutkijoita, jotka esitutkimuksissaan saavat ”vääriä”, vallitsevan paradigman vastaisia tuloksia – ei tipu rahoja jatkotutkimuksiin. Yksinkertaisesti ollakseen ilmastotutkija pitää saada tietynlaisia tuloksia. Siitä ehkä tutkijoiden suuri yksimielisyys johtuu.

Neuvostoliitossa oli vallalla tieteellinen materialismi, jonka oppirakennelman mukaan kasvatettiin Suomessakin ns. Pirkkalan koulukokeilu. Jos kirjoitit jotain poikkeavaa asiasta, olit neuvostovastainen etkä saanut viisumia Neuvostoliittoon ja olit epäisänmaallinen.

Vallitsevan paradikman sokea seuraaminen johtaa tieteen pysähtymiseen. Flogiston-teoria, oli vallalla 100 vuotta (1600-1700-luvuilla). Uskottiin, että oli aine nimeltä flogiston, joka aiheutti palamisen. Se teoria hyväksyttiin yleisesti, mikä jarrutti kemian kehitystä 100 vuotta – kunnes Lavoisier löysi hapen. Ollaankohan muuten Higgsin hiukkasen etsinnässä samassa vaiheessa?

Kuulen joukon vastaväitteitä: ei nykyaikana, ei nyky tieteessä – ollaan tieteessä ihan eri tasolla – ei todellakaan olla. Minun aikanani käsitys ihmisen oppimisesta on muuttunut täysin. Kouluaikoinani salaman virranvoimakkuus oli lähes nolla – nyt se on miljoonia amppeereita. Nyt taitaa syntyä jo uusia aivosolujakin.

Eteläinen Sahara alkaa vihertyä – tuskin saisin rahoitusta tutkimukselle, jos vihjaisisin, että se saattaa olla nyky ilmastotutkimuksen vastain ilmiö, saattaa johtua maan akselin huojunnasta. Mutta jos kerron, että vihertyminen on seurausta hiilidioksidista, niin rahaa tulee ja tutkimukseni julkaistaan arvoistetuissa julkaisuissa.

Aikoinaan taidehistorian tentin jälkeen suullisesa kuulustelussa professori sanoi, että fiksu opiskelija ottaa selville, mikä on professorin erikoisala. Samaten fiksu tutkija selvittää millaisia tuloksia odotetaan – ainahan voi olla huomaamatta merkityksettömiä nyansseja.

En väitä, että ilmastotutkijat olisivat sen korruptoituneempia kuin muutkaan tutkijat. Teoriat ja aikaisemmat tutkimukset suuntaavat ongelmien asettelua ja jollei käytä ”vertailukelpoisia” menetelmiä ei saa tutkimuksiaan julkaistuksi kansainvälisissä lehdissä. Uralla eteneminen päättyy ja täytyy ruveta auto- tai kiinteistökauppiaaksi – sinänsä paljon parempi homma. Täytyyhän perheelle saada leipää tavalla tai toisella.

Tämä kirjoitus on jatkokertomus – kerron hallitusten todelliset syyt tukea ilmastonmuutoksen vastustamista ensiviikolla ehkä, jos olen vielä hengissä.

lauantai 14. tammikuuta 2012

Sosiaalisen pääoman konkurssi

Sosiaalinen pääoma liitetään sanoihin luottamus, yhteistyö ja avunanto. Sosiaalinen pääoma lisääntyy yhteisössä, jonka perusarvot ovat kunnossa ja jossa ihmiset tulevat toimeen keskenään ja tekevät yhteistyötä. Olin joskus 80-luvun lopulla vaihtotutkijana Neuvostoliitossa majoitettuna tiedeakatemian hotelliin, jossa seinilläkin oli korvat. Jos huoneessa oli kylmä, niin lämpöä sai valittamalla kylmyyttä ääneen ja kas kummaa pian alkoivat patterit lämmitä. Meistä vakoilu oli vastenmielistä ja tyhmää, mutta he halusivat selvittää olimmeko neuvostovastaisia. Sikäläisestä näkökulmasta hyvä tarkoitus.

Meillä nyky Suomessa on erilaisia ilmiantopuhelimia mm. verottajalla, poliisilla ja poliisi saa kuunnella meitä kunhan vain epäilee. Ilmiannot voi toteuttaa myös nimettöminä. Nettiliikennettä seurataan monen toimijan voimin. Tekijänoikeusjärjestöillä mm. on oikeus tarkkailla liikennettä. Puhelinyhtiöt viimeksi Elisa taipui estämään liikenteen kiellettyihin paikkoihin, mutta voisi olettaa, että pystyy vastavuoroisesti suodattamaan nettihyökkäyksiä, jotka kohdistuvat yksityiten ihmisten koneille, mutta ei. Valvontakoneiston myötä useille ihmisille on syntynyt epäluulo virkavaltaa ja erilaisia toimijoita kohtaan. Yhteiskunta pyrkii kontrolliin, mutta yksittäisten ihmisten, perheiden oikea auttaminen, sosiaalisen pääoman kasvattaminen on retuperällä.

Muistan tapauksen, jossa joku antoi Juise Leskinen vainaan ilmi huumeiden käytöstä – ehkä kateudesta – ehkä elämäntavasta. Mitään näyttöä ei löytynyt. Poliisioperaatio ei varmaankaan lisännyt yhteistyötä. Samoin kävi hiljattain yhdelle elokuvaohjaajalle, joka ilmiannetttiin perättömästi raiskauksesta. Näyttävä poliisioperaatio ei varmaankaan, varsinkin kun valokuvaajat oli ”kutsuttu” paikalle, lisännyt kenenkään luottamusta. Kenen syy? 'Oho, tekevälle sattuu.'

Voi olla myös positiivisia ratkaisuja - mitä teen, kun näen humalaisen nousevan autoon? Kun menen kertomaan hänelle, että soitan poliisille, jos lähtee ajamaan, niin en aiheuta sosiaalisen pääoman vähenemistä – se on huolenpitoa. Mutta jos en varoita etukäteen, jos on mahdollisuus auttaa ja soitan poliisille, sosiaalinen pääoma vähenee. Uutisoinnissa hampurilaispaikan ihmiset olivat soittaneet rattijuoposta poliisille - sen hampurilaisbaarin ihmisen olisi pitänyt auttaa, kertoa , että et voi ajaa autoa eikä soittaa vain poliisille. Voi olla, että yrittivät auttaa oikeasti niin, en tiedä mitä tapahtui, lopputulemana oli kuitenkin traaginen onnettomuus.

Tarkoitus pyhittää keinot vai pyhittääkö? Viime viikolla uutisoitiin presidenttiehdokas Haaviston ja Oikeutta eläimille -järjestön skismasta - voiko tunkeutua yöllä naamioituneena toisen pihapiiriin ja videoida salaa sikoja. Sosiaalisen pääoman kannalta oikea ratkaisu olisi ollut mennä sikatilalle päiväsaikaan keskustelemaan. Keskustelulla olisi voitu saada kasvatettua luottamusta. Ehkä ei keskustelua eikä luottamusta haettukaan, vaan sankaruutta (kova juttu).

Hankalissa lapsen huoltajuusjutuissa kaivetaan viimeisenä korttina esille perätön insestisyytös, joka vakavana rikoksena otetaan aina todesta oli siinä perää tai ei. Tällöin sosiaalinen pääoma on aivan varmasti nollassa.

Sosiaalisen pääoman konkurssihakemus muotoutuu ilmiantoyhteiskunnan kehittymisen myötä. Ihmisiä kehotetaan ilmiantamaan ja tämän myötä he menettävät sen sosiaalisen pääoman, mikä pitää heidät elossa. Yhteiskunnan ongelmat pahentuvat, kuten Euroopan rahakriisi – molemmissa tapauksissa sama syy – luottamuksen puute.

Ruotsinkielisellä rannikolla asuvat elävät pitempään ja terveempinä, koska heillä on enemmän sosiaalista pääomaa kuin muualla asuvilla. Heluottavat toisiinsa ja välittävät jopa naapureista sekä laulavat – näin ainakin jotkut tutkimukset kertovat

Yhtälö on vaikea: toisaalta pitäisi valvoa, että lait toteutuvat – toisaalta pitäisi varjella sosiaalista pääomaa. Minusta näyttää siltä, että ihmiset ovat ulkoistaneet itsensä omasta elämästään. Ne asiat, jotka pitäisi tehdä itse siirretään poliiseille, vanhustenhuollolle tms.

Mikä on minun vastuuni?

perjantai 13. tammikuuta 2012

Suomalaiset kunniamurhat

Suomalaisessakin kulttuurissa elää vahvana ajatus perheen kunniasta – käsitystä vahvistaa kontakti muihin samaa juurta oleviin kulttuureihin. Perheen kunniasta kimpoaa mustasukkaisuus,  väkivaltaisuus ja äärimmäisenä ilmiönä murhat.

Perhearvojen korostaminen saattaa johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin mitä on tarkoitettu. Perheestä tulee paikka, jossa puolisot omistavat toisensa ja kaikki kontaktit perheen ulkopuolelle saatetaan kokea uskottomuutena. Tämän viikon uutisissa kerrottiin englantilaisesta miehestä, joka kidutti puolisoaan saadakseen tämän Facebook salasanan. Tarkoituksena oli kontrolloida naisen suhteita ulkomaailmaan. Suomesta löytyy lukematon määrä vastaavia tapauksia.

Vastakohtana perhearvojen pakolle on vapaaehtoisuus. Puolisot ovat yhdessä ja muodostavat perheen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että kumpi tahansa puolisoista voi valita haluaako olla parisuhteessa vai ei. Toisella ei ole oikeutta rajoittaa toisen kontakteja perheen ulkopuolelle. Omistaminen korvautuu luottamuksella ja rehellisyydellä.

Vielä 60 vuotta sitten melkoinen osa naisista antautui miehen omaisuudeksi, koska se oli ainoa mahdollisuus – ei ollut koulutusta eikä omaa uraa. Ilman miestä nainen ei päässyt edes ravintolaan. Isä, veli  ja aviopuoliso hallitsivat naista.

Nykyisten niin sanottujen arvokonservatiivien puheista olen ollut kuulevinani tällaisen menneen perhekäsityksen ihannointia – toivottavasti olen tulkinnut väärin. Toisaalta kuusi perhemurhaa vuodessa todistaa arvojen muutoksesta – paineet hallita perhettä ovat kasvaneet ja vaihtoehdoksi on tullut murhata koko perhe.

Usein hyväntahtoinen aatteellisuus, joka on irti nykyajan maailmasta kääntyy itseään vastaan. Arvopohjaa ei voi hakea kaikkiin asioihin 1000-2000 vuotta vanhoista teksteistä. Arvot pitävät olla sopusoinnussa nykymaailman kanssa.
Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ei ole turhaa.

Mitä murhaan johtava kunnia on?

Kyse ei ole ylevästä "kunniasta", vaan vääristyneistä merkityssuhteista, jotka syntyvät tekijän mielessä. Murhaajat rakentavat maailmastaan kertomuksen, joka voi olla ihan oma ja siihen liittyy lausumia se oli minun velvollisuuteni, minulla ei ollu muuta mahdollisuutta tms. Ongelmia syntyy todennäköisemmin, jos joku vahvistaa häiriökäyttäytymistä - "kuule kyllä sina olet kova kaveri, kun pidät akkasi kurissa" tms. Häiriökäyttäytymisen vahvistaminen on pahinta mitä voi tehdä kaverille. Se pätee sekä perhesurmiin että joukkomurha ampumalla. Oikea reaktio olisi "Älä hulluja puhu.”

Kulttuuri on mielenkiintoinen asia - ihmiset imevät siitä mitä kummallisempia asioita, joista saattaa tulla jopa velvollisuuksia (vääristyneitä merkityssuhteita). Kunnia on subjektiivinen (merkityssuhde tajunnassa) kokemus, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä yleisten normien kanssa.